Ja jotain herkullista.

Alunperin blogissa piti olla juttuja paitsi käsitöistä, myös ruoasta. Ja näin pitkän tauon jälkeen on hyvä räväyttää ja toteuttaa tätä alkuperäistä ideaa, joten katselkaa ja ihmetelkää! ... Muffinsseja.

Ja tämähän lähti siitä, että oli kaksi banaania, jotka olivat (kuoreltaan) jo aika mustia. He halusivat muuntua joksikin ihanaksi.

Banaani-suklaamuffinssit
(18 kpl)

2 dl kaurahiutaleita
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
2 dl sokeria
3 rkl kaakaojauhetta
1 tl suolaa
3 tl vaniljasokeria
2 banaania muussattuna
1 dl soijamaitoa
200 g kermaviiliä
1 dl öljyä
100 g tummaa suklaata rouhittuna

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää muut aineet, sekoita taikinaksi (älä ylimääräisesti, riittää että ovat sekaisin). Annostele muffinssipellin koloihin. Paista 200 asteessa n. 25 minuuttia.

Pehmeitä ja aika meheväisiä mmmm.

Ja kuvahan on nyt sitten epälaadukas, koska kamera on lainassa jossain. Kännykän kamerassa olisi parantamisen varaa (ja huomasin pyyhkiä sen linssin vasta kuvausasetelman purettuani, ja rasvaiset sormet...). Mutta koska teksti ilman kuvaa on tylsää:

Hyvää muffinssipäivää!

Ensin ne olivat jauhoja, voita ja sokeria. Niistä oli tuleva hiekkahentusia. Sitten ne menivät uuniin ja olivat siellä ehkä vähän liian kauan. Ne eivät enää halunneet irrota muffinssipellistä. Ne kaivettiin siitä veitsellä ja ne menivät tuhannen murusiksi. Ei se mitään, ne olivat ihan hyviä muruja, mutta aika hankalia syödä. Lisättiin vähän kohottavia sekä sitovia taika-aineita ja lisää jauhoja, jaeltiin uudestaan siihen mokomaan muffinssipeltiin, laitettiin uuniin ja TADAA! Niistä tuli muffinsseja. Nyt niitä on hyvä syödä ja ne ovat onnellisia muruja.

Pakkasii pitää mutta aurinko = ^.^

Terrrrve. Ulkona on kylyymä mutta sisällä on lämmin, etenkin kun neuloa tikuttaa. Löytyipäs taas kuvia, joita ei blogissa ole näkynyt, joten pistetään näkymään!

Kumma(tai siis "kummi-" with a twist)tyttö sai synttärilahjaksi villapaitaliivin (ei se ole villapaita, kun siinä on napit, niin mikä se on?). Sen avulla opeteltiin kuulemma hartaasti napittamaan ITSE, ja auttaa ei saanut. Anteeksi, kummitytön vanhemmat, pitkistä pukemissessioista. :) Ohje Novitalta.

Myssy siskotukselle! Sinne mahtuu nuttura, huom. Tai iso pää. Novitan Crystal -langasta, jonka paljeteista näkyy kuvassa näköjään tasan yksi, joka ainoana onnistui poseeraamaan kiiltävää puoltaan kameran salamalle. Niitä oli ehkä oikeasti muutama enemmänkin.

Edellä mainittu kumm[a/i]tyttö sai joululahjaksi muun muassa palmikkohuivin. Se oli toivelahja. Pitäähän tytöllä olla punainen huivi! Seiskaveikan langasta taas, omalla ohjeella.

Pistetään nyt tämäkin, vaikka vähän töhnösti kuvassa edustuukin... Kamera ei osaa kuvata värejä oikein, kaikki näyttää riisitautisen keltaisilta. Enkä ole pro-photoshoppaaja, eli olkoon! Kyseessä siis joka tapauksessa tuubihuivi Garnstudion ruosteenoranssista Vivaldi-mohairlangasta (hitsi jotta osaa olla ohutta. En suosittele neulepinnan purkamisen yrittämistä, siinä harmaantuu karvat), joka hirttyy eikun menee kaksi kertaa kaulan ympäri. Veljen vaimolle tilaustyönä. Silmukoita oli jonkin verran ja kerroksia vähän vähemmän. Mutta oli se pehmeä <3

Lunta ripsissä.

Ihan oli villi aamukävely, lunta satoi niin sankasti ettei sekaan meinannut mahtua. Ylistys ripsille! Ihminen on hienosti keksitty olento. Vaikka minusta tulikin lumiukko.

Bolero, Novitan Puro-langasta (väri Kaarna). Neljä kerää, S-koko. Ohje syksyn 2010 lehdessä. Heleeppo teherä! Ja lämmin, pysyy luennoilla neulojan niskat kunnossa. Tai oikeasti ne on kyllä ihan jökkyrässä, mutta missä kunnossa ne olisivatkaan ilman näitä lämmöstyksiä.

Hartiahuivi ystävälle synttärilahjaksi Redheartin ohuehkosta akryylilangasta. Malli Novitan kesän 2010 lehdestä. Pitkästä aikaa virkkausta :o 

Lapasii! Elin siinä mielikuvassa, että minulla ei ole talvilapasia, niin rupesin sitten tekemään. Pengottuani laatikkoja huomasin, että kyllä niitä itse asiassa on ennestäänkin, mutta... no ei oo tämmöttii kuiteskaan! Novitan Puro-langasta, Luumupuu-sävystä. 

... Ai miten niin ihastuin Puron uusiin sävyihin? Tähän tuli sitä vaaleampaakin osuutta keristä. Novitan ohje talven 2010-lehdestä. Kuvaaja (niin, minä siis, enkaimmää nyt muita haukkuisi) on niin osaava ja jaksava ja hänellä on niin mahtava pokkarikamera (syytetään laitteistoa, juu), että kuvien laatu on vähän mitä on. Pitäisiköhän houkutella vaikka isä kuvaamaan digijärkkärillään? Kohde ei varmaan kyllä häntä tarpeeksi innosta, käsityöt siis, pitäisi olla vähintään eksoottisia lintuja. :) 


Joululahjakausi alkaa (siis seitsemän viikkoa jouluun, täh?), eli osa työn alla olevista ja valmistuneista töistä julkaistaan blogissa vasta joulun jälkeen (olettaen että muistetaan)! 

Päivän toinen päivitys!

Ihan käsittämätöntä uurautta tällainen blogitusvimma. Tässä sunnuntaissa on jotain maagista. Ehkä ne viime yön 10½ tunnin unet ("Kello on vasta puoli 7. En nouse iiihan vielä" -> "... jaa, puoli kasi, nyt voin. Eiku... täh? Puoli 9?") tekivät jotain outoa kaalilleni.

Tilauslapaset ystävälle! Oli vahingossa ostanut Seiskaveikkaa Isovelin sijasta, joten kilkutin hänelle siitä pipoonsa sopivat käpälänlämmittimet. Lapasen selkäpuolella 25 silmukalla valepalmikkoa, kämmenpuolella 20 silmukalla sileää. 

Pitsineuleinen taikabolero Novitan ohjeella (syksy 2009). Lankana Sandnes Yarnin Kitten Mohair. Kivan helppo tehdä, kun neulotaan vaan pitkä suorakulmio, pitkien sivujen keskeltä nostetaan silmukoita hihaa varten, neulotaan haluttu pituus hihaa ja ommellaan lopuksi sivu- ja hihasaumat. Aina ne selitykset kuulostaa vaikeilta, "ei tosta voi tulla, täh?", mutta tuleepas!

Myyyssyyyy! Mulle itelle! 7 veljestä petroliväri, jota ei kaiketi enää valmisteta. Hitsin Novita, kun lankavärit menee niin kausittain! On kyllä niin ihana väri, että saisivat luvan ottaa uudelleen valikoimiin. Ai niin, näistä asioistahan voi pistää palautettakin, pitäisiköhän? Kansalaisaktiivisuutta! Ja ohje muuten Novitan lehdestä Kevät 2010, joskin tein vähän tiiviimmän palmikon (viidellä välikerroksella seitsemän sijaan).

Tämän taisin saada valmiiksi jo pari kuukautta sitten. Olen muistanut käyttää sitä ehkä kaksi kertaa, eli on se Hyvä Juttu että teen välillä itsellenikin jotain (...). Ohje on mukailtu Novitan kevään 2009 lehden mallista. Mitäs tuo alareuna tuossa noin röpöttää. On se vähän suorempi, jäi vaan vissiin vähän löysälle mallin hoppuillessa!

Pyrin kirjoittamaan kuvien oheen myös paikan, josta ohjeen löytää, käytetyn langan ja muita hienoja teknisiä tietoja, joiden tiedän kiinnostavan vain murto-osaa lukijoista (jos sitäkään). Lukijakuntanikin kun on niin valtaisa :) Mutta jos vaikka joku käsityöläinen joskus eksyisi tänne ja ihastuisi johonkin malliin. Teitä varten! Lopuille pahoittelut pitkistä, tylsistä teksteistä.  Blaablaa! Taantukaa ja katsokaa vain kuvat. <3

Ja kiitos kuvaajalle eli Äitille! 

Sukkaa ja yksi säärystinpari.

Helei! Päivitys. Olen vielä olemassa!

Lahjoitukseen lähtenyt kasa Novitan Teddystä tehtyjä sukkia. Pörrrrröisiä! 24 silmukalla, varressa 1o 1n -joustinta.

Ja ihan seiskaveikasta, lahjoitukseen. Oranssit tosin jemmasin vielä kaapin kätköihin, kun en malttanutkaan luopua niistä. :)

Kah mokomaa. Nämähän on tehty jo huhtikuussa, mutta unohtuivat blogista (kuten aika paljon muutakin, krhm krhm). Tähän oli kai joku malli jossain. Novitalta ehkä? Hmm. Lanka seiskaveikkaa kuitenkin. Sukat lähtivät tilaustyönä pohjoiseen siskon miehen siskolle (eli... langon siskolle tai siskon natolle. Opin tämän nato-sanan ristikosta viime kesänä, ei ole turhaa, eihän!).

Säärystytin siskoni. Malli keksitty Ihan Ite (tarkoitus olisi lähettää ohje Novitan sivuille, jos hyväksyvät), lankana taas Novitan 7 veljestä.

Näin. Siitäs saitte! Joskus kohta toivottavasti pian lisää kaikkea. Täällä on jo pari kuukautta ollut tietokonepöytä ja olohuoneen nurkat täynnä keskeneräisiä töitä (no kun tohon tarttee pitemmän pyöröpuikon ja toi on luentokäsityö ja toi pitäis päätellä ja sitten on ne ihanat langat, joista en osaa päättää mitä tehdä!).

Myssypäivitys.

... Olen niiiin pitkään taas tuumannut, että johan on laiska, kun ei saa blogiaan päivitettyä - tulee ihan hirveä rysäys kuvia kerralla, kun ei viitsi, tai siis muka tietenkään ehdi, olla säännöllinen. Joten NYT teen sen viimein, käytän vartin arvokkaasta ajastani ja saan mielenrauhan.

Sytomyssyjä tuli Kasa. Tuli tehtyä vähän kaikenlaisia jännittävyyksiä, mutta ehkä niille koti löytyy - vaikka Hassuna Hattuna tai kotimyssynä, ellei julkisena asusteena. :)

 Ja lisää. Kiitos pohjoisen siskoni ja äitini työkaverit lankalahjoituksista, autoitte hyvää asiaa!

Jaa milläkö ohjeilla näitä tehtiin? Tuota... Yksi käyttämäni ja muokkailemani oli Minttu-myssy MammaMyyn  blogista. Tässä kuvassa valkoinen kennopipo oli Novitan ohje. Muut taisivatkin sitten olla kutakuinkin omaa sovellusta.

Tämänkin piti olla sytomyssy, mutta eräs tuttavani siihen niin ihastui, että nappasi itselleen :) Lankana Novitan Rose Mohair, menekki yksi kerä, ja ohje löytyipi Novitalta.

Jos nyt olisin oikein ahkera, voisin yrittää päätellä Ison Kasan sukkia, kuvata ne ja päivittää tänne seuraavaksi pitkäaikaissairaiden sukkalahjoitussaldoni. Ja kaivella ehkä vähän taas sitä muistikorttia, josko löytyisi jotain muutakin...